keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Salapoliisi

Laskettelin yksinäni lumilaudalla mäkeä alas ja vastaan tuli mies. Päädyimme laskemaan yhdessä ja juttelimme kaikesta. Välillemme tuli pitkä joustava lanka ja lähdin tieltä pellolle ja mies nauroi että tykkään varmaan kylmästä, sillä pelto oli luminen. Ilmeisesti kiinnostuimme toisistamme, mutta siitä huolimatta sanoin tälle heipat ja lähdin Suomusjärvelle entiseen ravintolaan, ykköspesään.
Sieltä päädyin vanhempien kanssa junaan jolla olimme lähdössä kotiin. Äiti tokaisi että pitäiskö sittenkin mennä laivalle. Isäpuoli vastasi sen olevan miellyyttävämmän kuuloinen vaihtoehto. Sain päättää lähdenkö kotiin vai laivalle. Halusin kotiin mutta lähdin siitä huolimatta laivalle.
Laivalla oli kivaa, kunnes ammattini takia (reportteri/salapoliisi) jouduin tutkimaan huumebordellin (?!?) hommia jotka laivalla pyörivät. Hyteissä oli vankeina lapsia ja aikuisia henkensä uhalla, sillä heidän oli toimitettava huumeet pakolla. Tapasin pienen tummaihoisen tytön. Hän oli todella ihana ja annoin hänelle paitani peitoksi, sillä hänen peittonsa oli viety. Juttelin hänen kanssaan asioista ja hän kertoi minulle kuka johtaa laivalla laittomia bisneksiä. Menin tapaamaan miestä ja soluttauduin joukkoon. Tavattuani hänen ystävänsä, sovimme että maksan miehelle ja kerron toimittavani huumeet eteenpäin. Tapasin miehen hänen hytissään. Hän oli huumorintajuinen ja mukava. Huumeet olivat kyllä tuhonneet hänen ulkonäkönsä. Keskustelimme asioista ja kävi ilmi että laivalla on kaksi toimivaa huumevälitystä. Hän on niin sanottujen "hyvien" puolella. Eli sen, jossa kellekkään ei tehdä pahaa. Ainoastaan korkeissa veloissa olevat nistit laitetaan pelkäämään ja maksamaan. Toinen taas oli raakaa bisnestä. Siellä ihmisiä tapettiin, orjuutettiin ja myytiin kovimpia mahdollisia huumeita. Pieni tyttö oli siis ohjastanut minut hyvien puolelle, sillä tiesi pomonsa laittavan minut kylmäksi.
Tutkin juttua hytissäni, kunnes laivalta kuului laukaus. Sen jälkeen ihmisten huutoa ja hälytyksiä. Pysyin paikallani ja kuuntelin tapahtumia. Jonkin ajan kuluttua tilanne rauhoittui ja iltaa myöten ruumista ei oltu löydetty, joten kukaan ei ajatellut sen olevan vakavaa.
Menin tapaamaan pientä tyttöä yöllä, mutta hän ei nukkunut tavanomaisessa paikassa. Hänen siskonsa oli paikalla ja käski katsoa vaatekaappiin. Siellä tyttö nukkui vaatteiden seassa ja huomasi minut. Kuulin hänen pelkäävän ja olevan vaarassa. Pyysin häntä pysymään piilossa ja pitämään matalaa profiilia. Naureskelin myös että on varmasti lämpimämpää nukkua kaapissa.
2 päivää kului ja kävelin käytävällä kunnes radiosta kuului puhetta. Joku sopersi vaikeasti jotakin ja oli itkun partaalla. Tajusin sen olevan samainen pieni tyttö. Joku kysyi häneltä jotakin ja hän sai vain sanottua "mutta minä.. minä.." ja laukaus. Ihmiset ympärillä kauhistuivat ja lähtivät juoksemaan eri suuntiin. Näin käytävän päässä vessan ja juoksin sitä kohti. Pidin ovea auki 3 peloissaan olevalle naiselle jotka tulivat perässäni ja lukitsin oven nopeasti. Itkimme kaikki ja vartija saneli meille oven takana ettemme saa lukita ovea.
Yhtäkkiä olimme paikassa jossa oli maata. Yritin paeta ikkunasta, mutta vartija näki minut. Suljin ikkunan hitaasti ja vastasin puhelimeeni tulevaan soittoon. Ajattelin sen olevan jotain todella vakavaa. Vastasin. "Hei oliko silakkapurkissa ne mustavalkoiset silakat niitä makeimpia?" Mietin itseni kotiin tutkimaan silakoita, sillä tilanne oli niin kamala. Olinkin yhtäkkiä kotona. Menin Kiskon Saleen ja sinne oli ilmestynyt eläinten osasto jossa myytiin kesyjä jyrsijöitä ym. Menin katsomaan yhteen koppiin rottia ja näin peilissä hahmon 'diva glamour koira' joka sanoi olleensa siellä jo 10 vuotta. Lähdin pois kaupasta ja löysin kaverini jonkin hissin lattialta istumasta. Hän sanoi jalkojensa särkevän niin pahasti ettei voi kävellä ja pyysi hakemaan lääkkeensä apteekista. Hain ne hänelle ja sitten heräsin.

Varmaan hämmentävintä oli, kun oon nähnyt varmaan vuosia takaperin unta tosta samasta sale-eläinkauppa yhdistelmästä. Ja mä mietin siinä unen aikana että onko se oikeasti olemassa, kunnes tajusin sen uneksi..